332

Rainer Grannas

75 vuotta, keskusta

Ammatti: eläkeläinen, haastemiesten esimies
Ammattiliitto: JHL

Olen 75-vuotias Turun keskustassa Yliopistonkadulla yksin asuva seniorikansalainen. Perheeseeni kuuluu kaksi aikuista lastani ja neljä lastenlasta.  Ennen eläkkeelle pääsyäni olin 33-vuotta Turun käräjäoikeuden ja raastuvanoikeuden haastemiesten esimiehenä ja haastemiehenä. Koko työurani noin kuudenkymmenen vuoden aikana  olen saanut tehdä töitä monissa mielenkiintoisissa tehtävissä, joista olen pystynyt  kokemaan ja  sisäistämään monia elämän viisauksia.  Näitä elämänoppeja olen myös pyrkinyt pitämään ohjenuorana kaikessa, oli sitten kysymys kodin, työn taikka vapaa-ajan tekemisistäni. Miten olen onnistunut tähän asti elämässäni on hyvä kysymys?

Nuorena koulupoikana Nummenmäellä ei koulun lisäksi ollut paljon muuta tekemistä, kuin jatkuva liike monissa eri muodoissa. ”Pakan kentällä” kokoonnuttiin kesät ja talvet, melkein päivittäin suurella poikajoukolla harrastamaan eri urheilulajeja,  joista pääasiassa kesällä pelattiin  jalkapalloa ja talvella jääkiekkoa, eli lajit, jotka niihin aikoihin alkoivat sivuuttamaan pesä- ja jääpallon suosion.

Liikuntaharrastukseni kilpailumielessä alkoi TuTo:ssa, jalkapallossa ja jääkiekossa, jolloin muut harrastuslajit karsiutuivat ja totinen yritys Suomen huipulle alkoi. Palloilussa saavutin ns. Suomi-sarjatason, mutta kiekossa pelini päättyivät juniorivuosiin. Armeijan jälkeen aloitin jääkiekkotuomarin uran, jossa saavutin Suomen huipputuomarin ja kansainvälisen jääkiekkotuomarin tasot. Haaveeni toteutui ja olin urheilu-urani huipulla.

Jo aika nuorena aloin kiinnostumaan politiikasta, tiestä jolla voidaan vaikuttaa omaan elämiseemme.  Armeijasta kotiutumisesta jälkeen tein päätöksen ja sain vuonna 1963 SDP:n jäsenkirjan. Poliittinen taipaleeni yhdessä tuomariurani kanssa etenivät hyvässä myötätuulessa. Noste kummassakin oli kiitettävä ja olin mm. Turun suurimman puolueosaston Turun Urheiluväen Sosialistiseuran puheenjohtaja, Turun urheilulautakunnan jäsen ja Turun  Sos.dem. Kunnallisjärjestössä eri johtotehtävissä. Samaan aikaan tuomariurani oli myös jyrkässä nousussa. Nuori perheenisä oli pakkovalinnan edessä ja politiikka jäi silloin toiseksi. Oliko valinta oikea, hyvä kysymys!

Jättäessäni Turun paikallispolitiikan huomasin sekaantuneeni Helsinki keskeiseen urheilupolitiikkaan  ja erotuomarien retuperällä olevien työehtojen- ja palkkioasioiden hoitamisen ja sitä kautta jäin Suomen Jääkiekkoliiton liittovaltuuston- ja hallituksen, sekä eri valiokuntien jäseneksi yli 35-vuodeksi. Tästä työstä olen saanut suurimman palkinnon, mitä jääkiekosta voi saaja. Aatelointi Suomen Jääkiekkoleijonaksi nro 201 vuonna 2009.

Kun valitsin erotuomaritoiminnan- ja urheilupolitiikan, jätin taakseni kymmeniksi vuosiksi Turussa melko lupaavasti alkaneen poliitikon urani. Veri veti kuitenkin turkulaiseen puolue-elämään ja kun minut valittiin Turun Työväensäätiön hallitukseen ja säätiön puheenjohtajaksi sekä Turun Työväenyhdistyksen toiminnanjohtajaksi, olin taas täysillä mukana Turun Työväentalon toimissa.

Näihin samoihin aikoihin kun minut valittiin Turun kulttuurilautakunnan jäseneksi ja Museoalus Sigynin säätiön hallituksen puheenjohtajaksi, minulle avautui uusi todella mielenkiintoinen maailma keskellä Turun ansiokasta ja vilkasta kulttuurielämää.

Noin 70-vuotiaana löysin vielä uuden kiintoisan vapaa-ajan harrastuksen ja liityin Turun Eläkkeensaajiin ja kuinka siinä kävi, pian huomasin olevani yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Lisäksi kuulun Eläkkeensaajien Keskus Liitto EKL:n valtuustoon.

Eläkeläisten toiminta ja asioiden hoitaminen on nyt täyttänyt lähes kaiken vapaa-ajan, sillä n. 500 jäsenisen Turun Eläkkeensaajin toiminta on erittäin vilkasta ja ympärivuotista. Kesäkuukaudet vietämme Ruissalon kartanolla ja muina aikoina Turun keskustan eri kokoustiloissa.

Eläkeläisjärjestöjen toiminta on harvinaisen kiintoisaa ja sieltä löytyy uusia saman ikäisiä ja mielisiä senioreita. Suosittelen yhteydenottoa!

Moni varmaa miettii, miksi 75-vuotiaana vielä olen ehdokkaana ja siksi haluan näihin mietteisiin vastata, että en tunne itseäni vanhaksi, Minulla on vielä paljon annettavaa ja yhteiskunta tarvitsee päättäjien joukkoon tasavertaisesti eri-ikäisiä vaikuttajia.

Eläkeläiset eivät ole mitään elättejä ja siksi esitän Suomen suurimman kansanjoukon uudeksi titteliksi Seniori-nimityksen.